Koivu (Rauduskoivu, Hieskoivu)

Betula Pendula, Betula pubescens

”Betula” tarkoittaa hepreaksi neitsyttä. Suomalaisessa kansanperinteessäkin koivu yhdistyy mielikuvaan nuoresta viattomuudesta, puhtaan valkeasta neitseellisyydestä.

Venäjän kielessä koivun nimi tarkoittaa suojelua. Koivua onkin yleisesti pidetty jumalten antamana suojelijana. Koivujen ilmentämää herkkyyttä ei ole millään muulla puulajillamme.

Kalevalaisessa perinteessä koivu on taivaan puu(Q).

Puiden rungot ovat totutusti tumman sävyisiä, mutta koivu erottuu vaalealla tuohikuorellaan. Kansantarumme mukaan itse Vapahtaja on antanut koivulle valkean värin suojaksi paahteelta ja kylmältä, kiitoksena koivun antamasta lehvästön suojasta.

Puilla katsotaan monissa kulttuureissa ja perinteissä olevan suurimmat parantavat voimat.

Kunnioitus puita kohtaan on aiheellista. Ne keräävät vahvasti juurillaan voimaa maasta. Ne tuottavat meille happea ja suotuisan ilmanalan. Ne tarjoavat suojaa ja kodin monille eläimille, kuten myös (materiaali- ja lämpöarvon kautta) ihmisille. Rakastettu rauduskoivumme on valittu Suomen kansallispuuksi vuonna 1988(W). Veistelipä itse Väinämöinenkin kanteleensa koivupuusta.

Koivusta on hyödynnetty parantamisperinteessä paitsi lehtiä, myös sen tuhkaa, mahlaa ja tislettä(O).
Nykyihmisille koivu on tuttu hammasten hoitajana, koivusokerin eli xylitolin muodossa.

Rauduskoivua kasvaa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko maassa. Hieskoivusta esiintyy pohjoiseen sopeutunut alalaji B. pubescenshuom ssp. crerepanovii, tunturikoivu. Varpumaisella vaivaiskoivulla ei tiedetä olevan talous- tai rohdoskäyttöä.

Koivun silmuja kannattaa kerätä talteen ennen lehtien puhkeamista. Lehtien keruuaika on parhaimmillaan alkukesällä kun ne muuttuvat syvänvihreiksi.

Ruokakäyttö

”Suomen eucalyptus”, monipuolinen
Nuoret lehdet sopivat salaatteihin ja pestoihin
Jälkiruuissa
Pieninä määrinä viherjauheisiin ja yrttiseoksiin
Yrttijuomiin; teenä hieskoivu on miedomman makuinen
- #suosittelemme:
- katso https://www.youtube.com/watch?v=XVYFKj4rDrAVILLD
Nuoret koivunlehdet voi sokeroida ja kuivata sipseiksi(R)
Etikkaliemessä pikkelöidyt koivunlehdet sopivat silakkaliemen maustamiseen(R)
Norkkojen vihreät siemenet sopivat salaatteihin.Ne ovat miedon makuisia(I)
Keväistä mahlaa on käytetty monipuolisesti vahvistavana juomana.

Sisältää

Kaliumia
C -vitamiinia(B)
Flavonoideja: myrisetiinidigalaktosidiä, hyperosidia(O)
Haihtuvia öljyjä(B)
Terpeenejä
Sapoiineja(B)
Hartsia, parkkiaineita(O)
Salisylaattia

Rohdoskäyttö

Kauppayrtti, rohdoksena mieto(Y)
Puhdistava; edistää virtsan(I)(B), hien ja sapen eritystä
- # Kokeile keväisenä detoxina, hyödynnä juuri puhjenneet hiirenkorvat
- # Käytetty munuaisten ja virtsateiden tulehduksissa parin viikon kuurina, ”sisäisenä huuhtojana”
Munuaiskiviä ja virtsakiviä ehkäisevä(I)(B)
Kansanlääkinnässä käytetty reumaan(I)(B) ja kihtiin(I) sekä korkeaan verenpaineeseen (tark.L.Lehto 2015, SKS)(I) ja joihinkin ihottumiin(L)
Limaa irrottava ja kuumetta alentava(I)
Lihaskipuja helpottamaan nykyäänkin tuttu käyttö vihtana
- #suosittelemme: vihdonnan tehoa kasvattaa, kun antaumuksella hoilaa vahvistavaa ja voimistavaa vihtavesiveisua 😉
  ”Vihtavesi vihtavesi vihtavesi vaan, pikku (oma nimi) : n isoks tytöks/pojaks kasvattaa”
Kansanperinteessä koivun tuhkaa on käytetty syövän hoitona(O)
Koivun mahla kevätväsymykseen(O)
Koivun kuivatislettä, tököttiä, on käytetty ihotauteihin(O)

Ulkoisesti

Hiushuuhteena;
päänahan verenkiertoa elvyttävä, sapoiinien takia toimii myös pesevästi
Selluliittia siloittamaan: kylvyissä, vihtana
Jalkakylpy helpottaa turvonneita jalkoja ja vie samalla mielen yöttömien öiden suvi-iltoihin

Huomioitavaa

Ei suositella käytettäväksi sydämen tai munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä
Sisäisesti rohdoskäyttö kuuriluontoisesti
Lehtien sisältämä salisylaatti voi aiheuttaa allergisen reaktion
Diabeetikoille saattaa aiheuttaa verensokerin nopeaa alentumista(Q)