Mänty (Metsämänty)

Pinus sylvestris

Mänty on suomalaisen suoraselkäisyyden ja yhteistyön perikuva(Q), ahtaiden aikojen leipäpuu(Z). Se on kuivien kankaiden valoa vaativa puu, joka ilman metsänhoitotoimia väistyisi vähitellen kuusen tieltä tuoreemmilla kasvupaikoilla. Kaskiviljelyn aikaan nopeakasvuinen mänty sai etumatkaa vallaten ahot ja entiset kaskimaat. Paksukuoriset aihkimännyt selvisivät metsäpaloista muita lajeja helpommin(U).

Jo Hippokrates ylisti männyn rohdoksellisia ominaisuuksia(M). Jo 1500-luvulta asti on tiedetty männyn torjuvan tehokkaasti keripukkia(Z). Etenkin talvella männyn neulaset ovat hyvin C-vitamiinipitoisia(B). Pohjoisille kansoille ovat pihka ja terva olleet tärkeitä yleislääkkeitä niin ihmisten kuin kotieläintenkin hoidossa(M). Männyn neulasista hakattiin karjalle hakoja kevättalven rehuhaudukkeeksi.

Suomessa männyllä erottuu alueellisesti sopetuneita ilmastorotuja. Metsätaloudellisesti arvokkain on Etelä-ja Keski-Suomen mantereinen, pitkärunkoinen muoto, P. sylvestris var. sylvestris. Lappia kohden yleistyy kapealatvuksinen, sydänpuuvaltainen var. lapponica, joka on sopetutnut lumikuormaan. Rannikon vankkaoksaisissa, matalissa männyissä on paljon keskieurooppalaisia piirteitä, ja niiden metsätalodudellinen arvo on vähäinen(U).

Rohdoksena voidaan käyttää männyn kukintoja, kerkkiä, versoja, nuoria neulasia ja oksia(I). Vihreistä kypsymättömistä kävyistä ja puuosista saadaan eristettyä hartsi- ja öljypitoista palsamia(O). On hyvä muistaa, että männyn osien ja pihkan keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Ruokakäyttö

Pettu eli männyn jälsikerros oli perinteinen pula-ajan jauhon jatke(I)
Kerkät ovat syötäviä sellaisenaan, mutta voivat aiheuttaa vatsan ärsytystä herkimmille(I)
Virkistävä männyn neulasjuoma:
100 g männyn neulasia pilkotaan, lisätään kupillinen kuumaa vettä ja ripaus sitruunahappoa. Keitetään noin 15 min. Lopuksi siivilöidään neulaset pois(Z). Nautitaan maun mukaan laimennettuna puoli kuppia päivässä kevätväsymykseen(L)
Männyn ravitsevia kukintoja voi käyttää kaikissa kasvun vaiheissa(R)
Siitepöly on hyvin vitamiinipitoista, ja sisältää mm. runsaasti antioksidantteja, mineraaleja, androtestosteronia ja aminohappoja(R).
# käytä pullien päällä sokerin sijasta(R)

Sisältää

Eteerisiä öljyjä: alfa- ja betapineeniä(X)
Bornyyliasetaattia, limoneenia p-kymeeniä ja terpinolia(X)
C-vitamiinia(I) ja betakaroteenia(Z)
Flavonoideja(M)
Glykosideja(O)
Kivennäisaineita(B)
Karvasaineita(M)
Parkkihappoja(M)

Rohdoskäyttö

Kerkkäjuoma irottamaan limaa hengitystiehyistä(I); astmaan(Q), yskään, katarriin ja kurkunpään tulehduksiin(X)
Hiostava(I), edistää virtsaneritystä(O)
Antiseptinen(I,X), virusten lisääntymistä estävä(M)
Stimuloi ääreisverenkiertoa(I)
Vahvistaa miehistä libidoa(X)
Antireumaattinen ja lämmittävä vaikutus(I); eteeriset öljyt helpottavat nivel- ja lihassärkyjä(Q)
Kerkkäjuoma ruoansulatusta edistämään(I)
Tanniinit estävät liman erittymistä ja torjuvat gastriittia ja ripulia(Q)
Männyn kaarna on tehokas antioksidantti, ja hyödyllinen uutoksena(M)
Kansanlääkinnässää männyn kuorivalmistetta käytetään torjumaan kasvaimia(X)
Pohjois-Amerikassa on käytetty keltamännyn P. ponderosa keitettä silmätulehduksiin, gynekologisiin vaivoihin ja vauvojen iholle unta rauhoittamaan(Q)

Ulkoisesti

Pihkaa on pureskeltu ienten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kulkutauteja vastaan(X)
Pihkasalvalla on hoidettu ihon sairauksia(X)
Kylpynä reumavaivoihin ja vaikeasti paraneviin haavoihin(O)
Hierontaöljynä(O)

Muu käyttö

Ennen ollut tärkeä karjan talviruokinnassa(L)
Juuret kotiteollisuuskäyttöön(L)
Puutavara, sellu, mäntyöljyt(L)
Terva, pikiöljy ja tärpätti(O)
Pihka myös saippuan aineksena(L)
Huoneilman raikastamiseen(X)

Huomioitavaa

Männyn haihtuvat öljyt voivat olla haitallisia pitkäaikaisessa käytössä(I)