Mustaherukka (Mustaviinimarja)

Ribes nigrum

 

Nigrum on latinaksi ”musta”. Viinimarja -nimitys tulee 1600- luvulta, jolloin munkit huomasivat herukan mahdollisuudet viininvalmistuksessa. Mustaherukkaa on kutsuttu Suomessa myös nimellä ojakkainen tai ojukkainen. Tämä viittaa mustaherukan mieltymykseen kosteisiin kasvupaikkoihin.

Mustaherukan lehdet paljastavat maskuliinisena pidetyn vahvan luontonsa kosketuksen voimasta. Tällöin niiden keltaisista, pihkaisaa tuoksua erittävistä hartsinystyistä vapautuu stimuloivaa aromia, joka jää puskien välistä kulkevan vaatteisiin, hiuksiin ja iholle.

Mustaherukan lehtiä on käytetty yhtä kauan kuin niiden marjoja. Joissain maissa tilanne on jopa niin, että marjojen syömäkelpooisuus on erityistietoa.

Monelle tulee kenties yllätyksenä, että mustaherukka on  alkuperäisiä luonnonlajejamme, jota saattaa tavata purojen varsilta, multavista lehdoista tai merenrantapensaikoista(D). Luonnonvarainen mustaherukan marja on pienikokoisempi, eikä niin tuottoisa kuin jalostetut puutarhalajikkeet(L). Mustaherukka on taloudellisesti tärkeä marja puutarhatoutannossa. Uusi tutkimus on osoittanut, että erityisen hyödyllisiä aineita löytyy mustaherukan siemenistä(J). Siemenöljystä on kehitelty uusia ravintovalmisteita(J). On todennäköistä että tutkimus avaa vielä lisää tämän kasvin terveydellistä potentiaalia.

Ruokakäyttö

 

  • Tuoreet lehdet maustekurkun säilönnässsä, viininlehtikääryleinä
  • Hienostunutta makua leivontaan
  • Mustaherukanlehtiöljy antaa särmää mihin tahansa ruokaan
  • Jäädykkeissä/sorbeteissa/jäätelönä
  • Teejuoma lehdistä (L)
  • Viinin ja mehujen  valmistuksessa
    # suosittelemme: mehusta vihershottina esim. sitruunan ja inkiväärin kanssa; tarpeeksi tiukkana lähentelee alkoholitonta versiota ”salmarishotista”# suosittelemme: Louhisaaren juomana https://rouvayrttisen.blogspot.com/2018/07/louhisaaren-juoma-20.html# suosittelemme: glögin sekaan
  • Upean makuista siirappia tai kinuskia lisäämällä sekaan mustaherukan lehtiä

Haudukkeissa (tanniinien vuoksi lyhyehkö haudutus, estää karvauden)

Sisältää

  • C-vitamiinia hyvin säilyvässä myodossa(J)
  • A-vitamiinia(J), K-vitamiinia(Q)
  • Antioksidanttisia fenoleja(J), foolihappoa
  • Bioflavonoideja (L)
  • Gammalinoleenihappoa(J)
  • Kivennäisaineita(J)
  • Parkkiaineita

Rohdoskäyttö

 

  • Virkistää väsyneen keväällä(M)
  • Diureettista; edistää nesteenpoistoa(O), tukee munuaisten toimintaa
  • Kuuma marjamehu flunssan hoidossa(L); vitamiinipitoisuuden lisäksi hikoilua edistävä vaikutus(X)
  • Kansanlääkinnässä käytetty nivelten ja selkärangan oireisiin, reumaan(O) ja tulehduksiin(O)
  • Antioksidanttiominaisuuksista on tehty tutkimusta(J)
  • Mainitaan vahvistavan hermoja, alentavan verenpainetta(X)(J), parantavan veriarvoja, ylläpitävän sydämen ja lihasten kuntoa ja aktivoivan immuunijärjestelmää.(J)
  • Supistaa limakalvoja(X)

 

Ulkoisesti

Kansanlääkinnässä(X) ja eläinten hoidossa(M) käytetty haavojen hoitoon

# suosittelemme: laita kokonaisia oksia lehtineen kylpyveteen tai tee niistä vihta

Huomioitavaa

  • Älä kerää härmäsienten saastuttamia lehtiä
  • Luonnonvaraista mustaherukan lehteä saa kerätä vain Itä-Suomesta(M)
  • Haittavaikutuksia ei tunneta(X).