Poimulehdet
Alchemilla ssp.
Karvaiset, ainutlaatuisen kauniit lehdet ovat kiehtoneet mielikuvitusta aina. Lehdet erittävät kärjistään karvaan makuista nestettä, joka kertyy kuppimaisen lehden keskelle pisaraksi.
Kun muinoin alkemistit etsivät viidettä elementtiä, quinta essentiaa, oli poimulehden kasteneste kiivaan tutkimuksen kohteena(U). Elementin etsintään kiteytyivät yli tuhannen vuoden toiveet ikuisesta nuoruudesta, terveydestä ja rikkaudesta. Muistona varhaisten kemistien ponnisteluista on koko suvun tieteelliseksi nimeksi jäänyt Alchemilla.
Germaanisessa kulttuurissa kasvi oli rakkauden ja hedelmällisyyden jumalalle omistettu. Kristillisessä perinteessä sitä on kutsuttu Neitsyt Marian viitaksi tai marianheinäksi(X).
Linnen mukaan ruotsalaisilla aatelisneidoilla oli tapana käyttää kastepisaroita peseytymiseen säilyttääkseen nuoruuden ja pehmeän ihon(A).
Omassa kansanlääkinnässämme poimulehdellä on tyrehdytetty verenvuotoa ja hoidettu haavoja(X). Tähän käyttöön viittaavat nimet leiniheinä ja haavalehti. Muita nimiä ovat olleet mm. harakanhame, ryppylehti(A), kyynellehti, kämmenkukka ja jäniksenpöytä. Suomessa ei kasvia ole liiemmin käytetty ruokapöydässä. Norjan Telemarkissa sen tiedetään olleen yleisessä käytössä(L).
