Puna-apila

Trifolium pratense

Kasvisuvun nimi Trifolium tarkoittaa kolmilehtistä, ja lajinimi pratense kertoo kasvupaikasta niityllä.

Apila on kelttien pyhä kasvi. Se on onnen symboli ja toimii myös vertauskuvana Pyhälle kolminaisuudelle.

Hengen läsnäolon lisäksi apila on ollut tärkeä myös ruumiin ravintona. Hernekasveihin kuuluvaa proteiinipitoista kasvia on käytetty mm. leivän jatkeena.

Puna-apila yleistyi viljelykasvina maassamme 1800-luvun lopuilla, ja on nykyäänkin yleisimpiä heinänurmien lajeja. Typen sitojana sen suosio on kasvanut luonnonmukaisen viljelyn noustua arvoonsa. Sitä kasvaa eteläisessä Suomessa myös alkuperäisenä (T. Pratense var. pratense) eli ennen viljeltyjä kantoja(T. pratense var. sativum) saapuneena, mutta näitä kantoja on vaikea erottaa toisistaan(U). Yleisesti alkuperäiset kannat ovat aikaisemmin kukkivia, kova- ja matalavartisempia kuin viljelykarkulaiset(Q).

Mehukkaat puna-apilat ovat kimalaisten suosiossa. Kimalaiset ovatkin apiloille tärkeitä pölyttäjiä. Ainoastaan kimalaisilla on tarpeeksi pitkä kieli, joka ulottuu apilankukkien torvien sisään. Ne varmistavat että jatkossakin saamme nauttia apilaniityistä.

Puna-apilalla on tärkeä karjan rehukasvi. Suomessa tavataan sekä monivuotista että kaksivuotista alalajia, joista jälkimmäistä viljellään rehuksi. Rohdokseksi kerätään puna-apilan kukintoja(M), syötäväksi sopivat myös lehdet. Luonnonkasveistamme valkoapila ja metsäapila soveltuvat samankaltaiseen käyttöön puna-apilan kanssa(Z).

Ruokakäyttö

Leivonnassa taikinoihin
Jälkiruokiin koristeena
Muhennoksiin
Kukat ja lehdet salaatteihin(I)
- Sopii yhteen kurkun ja kurpitsan kanssa(I)
Teesekoituksiin: poista vihreät osat ennen käyttöä(I)
- # suosittelemme: ihanan tuoksuinen hauduke, joka vie suoraan kesäisille niityille
Käytetty hätäravintona valkuaisaineiden saantiin(L)

Sisältää

Runsaasti valkuaisaineita
Vitamiineja(M); C -vitamiinia(X)
Orgaanisia happoja: salisyylihappo(M), kumariinihappo(X)
Tanniinia, karoteenia, kumariineja(M)
Kalsiumia
Eteerisiä öljyjä(X)
Flavonoideja ja isoflavoneja (kasviestrogeeneja kuten enterolaktonia ja enterodiolia(Q)), isoramnetiinia,kvertsetiiniä
Haihtuvaa öljyä(O)

Rohdoskäyttö

Kansanlääkinnässä on käytetty pitkäkestoisiin limakalvojen tulehduksiin:

vatsavaivoihin (suolistolle)(Q,X), lievästi ulostava(O)
valkovuotoon
silmätulehduksiin (sidekalvoille)
höyryhengityksenä hengitysongelmiin (keuhkoille, nielulle); irrottaa limaa(Q,U)
vaihdevuosiin, kuukautisongelmiin (estrogeeniset ominaisuudet);
naisten yrtti myös kalsiumpitoisuutensa vuoksi (ehkäisee osteoporoosia)(Q)
Tutkittu myös puna-apilan flavonien vaikutusta syöpäkasvaimiin(Q)

Miedosti rauhoittava; hermostolle

Virtsan- ja hieneritystä lisäävä: kihdin ja reuman hoitoon(X)

Puhdistava yrtti: tueksi paastoon(X,O)

Ulkoisesti

Puurohauteena kovettumien hoitoon(O)
Haavojen ja peräpukamien hoitoon(Q)
Lapsuuden ihottumiin
Ihon ystävä: puhdistava, pehmentävä, supistava
Kasvovesiin, höyrytyksiin, jalkakylpyihin
Hiusten ystävä; pehmentää hiuksia, myös ärtyneen päänahan hoitoon
Eläinlääkinäässä ajoksiin, palovammoihin; hyvä lihotusrehu (M)

Huomioitavaa

Vältä ennen leikkauksia tai synnytystä (hidastaa veren hyytymistä)
Ei hormoniriippuvaista syöpää sairastaneille, eikä endometrioosista kärsiville
Kohtuukäyttö suositeltavaa lehtien kumariinipitoisuuden vuoksi
Rohdosmäärät voivat aiheuttaa liiallisesti nautittuna lihas- ja päänsärkyä, pahoinvointia, ihottumaa
Joidenkin lähteiden mukaan lehtien liika nauttiminen voi aiheuttaa hedelmättömyyttä tai keskenmenon(I)