Puolukka

Vaccinium Vitis-idaea

Vaccinium– sukuun kuuluvan marjan lajinimi vitis-idaea tarkoittaa Ida- vuorelta kotoisin olevaa viiniköynnöstä.

Puolukka tulee suomalaisugrilaisesta sanasta puola, joka tarkoittaa marjaa. Pääte ”-kka” puolestaan yhdistetään Suomen kielessä hellittelyyn. Nimi on vanhaa suomalais-ugrilaista perua ja kertoo marjan tärkeästä merkityksestä historiassamme(A).

Suomessa kasvin nimi on vaihdellut maan eri osissa savolaisten puolukka-nimestä puolaimeen, puolaan tai puolakkaan(A). Hyvin säilyvänä se on ollut olennainen apu talven pitkien kuukausien ravinnon ja vitamiinien lähteenä. Puolukan avulla on osattu säilöä myös muita tuotteita talven varalle. Sen korkea sokeripitoisuus piiloutuu happaman maun taakse.

Puolukka on ainavihanta: sen minkä säästää lehtien kasvatuksessa, se käyttää kasvustonsa uusiutumiseen. Tämän vuoksi yksittäinen kasvi voi olla jopa satojen vuosien ikäinen metsäläinen.

Puolukka kasvaa kangasmailla yleensä männyn vierustoverina. Se on sopeutunut hyvin nykyiseen tehokkaan metsätalouden aikaan, ja elpyy avohakkuidenkin jälkeen nopeasti(U). Puolukkaa löytyy monenlaisista metsistä: niin karuilta kallion lakialueilta kuin rehevistä lehdoistakin. Paras marjapaikka löytyy yleensä karuhkoilta paahteisilta kallionvierustoilta. Villi puolukka on edelleen tärkein talousmarjamme. Puutarhureiden iloksi on kehitetty runsaasti marjovia jalolajikkeita. Puolukan lehtiä käytetään lääketeollisuudessakin hyödynnettävän sianpuolukan tapaan. Lehdet on hyvä kerätä ennen kukintaa(M).

Hip hei puolukat tänne pomppikaa – ja lehdet myös!

( # suosittelemme: https://open.spotify.com/track/5a8BapsooVJeIPv8WO0awq? )

Ruokakäyttö

Puolukan lehtiä käytetään lähinnä rohtona
Marjat mehuiksi, hilloiksi, leivontaan ja jälkiruokiin
Kuivattuna sopivat mysleihin ja leivontaan. Bentsoehappopitoinen marja edistää muiden tuotteiden säilymistä
Puolukkamarjan sisältämää pektiiniä voi hyödyntää luontaisena säilöntäaineena

# suosittelemme: puolukan marjan käyttöön twistiä
saa lisäämällä kurtturuusun lehtiä puolukkahillon sekaan;
maku muuttuu metsämansikkaiseksi

Sisältää

Arbutiinia
C-vitamiinia helposti käytettävässä muodossa(U)
A- ja P- vitamiineja, bioflaviinit(U)
Mangaania(U)
Runsaasti harvinaisia flavonoideja (joita mustikassa ja juolukassa on myös, mutta vähemmän)(J)
A-tyypin proantosyanidiinia joka suojelee virtsatietulehduksilta(J)
Parkkiaineita
Antosyaaneja, ellagihappoa, resveratrolia, lingaaneja(J)
Sokeria jopa 12 %(U)
Katekiini- antioksidantteja(J)
Bentsoehappoa

Rohdoskäyttö

Marja:

Edistää ruoansulatusta, etenkin raudan ja kivennäisaineiden imeytymistä sitruunahapon avulla(J)
Marjat vahvistavat hiussuonten seinämiä(J)
Lingaanit toimivat kasviestogeeneinä estäen hormoniperäisiä syöpiä sekä sydän- ja veisuonitauteja(J)
Marjoilla voi hoitaa kuumetta, vilustumista, yskää ja ripulia(J)
Eläinlääkinnässä voidaan hyödyntää puolukkamehun happamuutta ulkoisesti loisten torjuntaan(M)

Lehdet:

Lehdillä on virtsatiehyitä desinfioivaa ja virtsaneritystä lisäävää vaikutusta(J): Hauduke sopii virtsatietulehdusten estämiseen tai hoitoon. Vaikutusta voi tehostaa nauttimalla samalla kasviksia ja hedelmiä (lehtien sisältämä arbutiini muuntuu emäksisessä ympäristössä bakteereja tappavaksi hydrokinoniksi)
Arbutiini hillitsee IV-tyypin allergioita (esim. nikkeliallergia)(J)
Tehostaa joidenkin tulehduksia torjuvien lääkkeiden vaikutusta(J)
Käytetään hillitsemään verensokeria ja alentamaan verenpainetta(J)
Kihtiin, reumatismiin, virtsakiviin. Vähentää veren virtsahappoisuutta

Ulkoisesti

Arbutiini on kosmetiikkateollisuuden suosikkeja ihonhoidossa- luonnollinen arbutiini todettu paremmaksi kuin synteettinen
Hyötyä mm. maksaläiskien ja couperosan hoidossa
Antioksidatiivisia sekä UV -säteilyltä suojaavia ominaisuuksia

Huomioitavaa

Lehtiteetä vain kuuriluontoisesti
Ei raskauden tai imetyksen aikana(J)
Ei alle 12- vuotiaille(J), joidenkin lähteiden mukaan ei alle 2-vuotiaille
Hydrokinonit voivat vaurioittaa maksaa(J)
Mahakatarria tai refluksitautia sairastavat voivat saada vatsaoireita(J)