Voikukka

Taraxacum officinale

Taraxacum tulee arabian kielen sanasta tarakhshaqūn, joka tarkoittaa kitkerää yrttiä. Officinalis puolestaan tarkoittaa lääkkeenä käytettyä. Useissa kielissä kasvin nimi merkitsee leijonanhammasta (esim.ranskan dent de lion tai engl. dandelion)(A).

Suomen kielen voikukka -nimi juontaa uskomuksesta, jonka mukaan voikukkia syöneiden lehmien maidosta kirnuttu voi olisi keltaisempaa eli parempilaatuista. Monet villiyrtit olisivat tänäkin päivänä mitä ideaaleinta ravintoa lehmille syötettävän säilörehun ym. sijaan. Lehmät pysyisivät terveempinä, ja villikasvien arvokkaat ainesosat siirtyisivät maidon mukana kuluttajien terveyttä edistämään.

Voikukan kaikkia osia on käytetty niin Kiinan yrttilääkinnässä kuin Intian Ayurvedisessa perinteessäkin. Myös antiikin kreikkalaiset ja Amerikan intiaanit ovat hallinneet voikukan käytön sekä rohtona että ruokana.

Osta verkosta

Voikukka on levinneisyytensä suhteen kosmopoliitti(Q). Sen alkukotina pidetään Keski-Aasian länsiosia(Q).

Kotipihan puutarhuri tietää, että voikukka on vaatimattomuuden ja sinnikkyyden perikuva. Sen jopa 40 cm syvyyteen(L) ulottuva paalujuuri pumppaa maan arvoaineet saatavillemme. Meillä on upeat mahdollisuudet ottaa haltuun tämän rikkausruohon potentia.

Voikukkien sukuun kuuluu kaikkiaan noin 2000 lajia. Suomessa tavataan niistä noin 450 (D). Keltainen kukkapallero on oikeastaan kukinto, joka koostuu torvi- ja kielikukista. Kukat tuottavat siemenensä ilman pölytystä, jolloin jälkeläiset ovat emokasvin kaltaisia (agamospermia). Suvuton siemenmuodostus pitää lajiryhmät lähes muuttumattomina ja erillisinä.

Mesipitoisina ne ovat tärkeitä ravinnon lähteinä alkukesän hyönteisille. Suomen oloissa voikukan keväinen kukinta on ollut maamiehelle merkkinä että on aika aloittaa ohran kylvöt(A).

Voikukan lehti on ravintoarvoiltaan moninkertainen verrattuna muihin salaattikasveihin. Nitraattipitoisuudeltaan se on selkeästi marketin salaatteja terveellisempi. Vahvimman rohdoksen saa kerättyä keväällä tai loppukesällä aurinkoiselta kasvupaikalta(I). Eniten C-vitamiinia on kitkerimmän makuisissa kasveissa.

Ruokakäyttö

Lehdet ja kukat ovat virkistävä kevätvihannes salaateissa tai pinaatin tapaan
Viherjauheena
Nuoret nuput keitoissa, wokeissa, pataruoissa…
Kukat koristeiksi, salaattiin, juomiin
Juuri raasteena, keitettynä muhennoksena tai paistettuna
Kuivattu juuri jauhon jatkeena
Paahdettu juuri kahvin korvikkeena tai -lisäkkeenä

Sisältää

Inuliinia (syksyllä kerätyssä juuressa jopa 70 %)(L)(M)
Katkeroita(L), erityisesti taraksiinia(B)(M)
Runsaasti kaliumia(M)
K1-vitamiinia
D-vitamiinia(M)
Beetakaroteenia (> A-vitamiinia)
Kivennäisaineita(M)
C-vitamiinia(I)(M)
B-vitamiineja(L)(M)
Kumimaisia hartsiaineita(L)
Glykosideja: apigeniinia ja luteoliinia(Q)

Rohdoskäyttö

Rohdosperinteessä voikukanlehtiä pidetään erityisesti maksan(L,B) ja sapen(B) toimintaa tukevana, munuaistenkin katsotaan hyötyvän.

Ruoansulatustoimintoja(B) edistävä diureetti, lisää virtsaneritystä, poistaa turvotusta(B); ei verota nesteenpoistossa kehon kaliumvarastoja, koska sisältää itsessään runsaasti kaliumia.(jopa 4,5 %versosta(Q)). Eritystoimintaa stimuloiva vaikutus on on todettu tutkimuksilla(M)
Heikosti ulostuttava(O)
Puhdistava(M); detoxiin, käytetty myös mm. krapulan lievitykseen
Antikarsinogeeninen
Anti-inflammatorinen
Antioksidantteja sisältävä
Ravitseva (eritoten juuri)(M),vahvistaa yleiskuntoa
Elektrolyyttitasapainon säätelemiseen(M)

Ulkoisesti

puhdistava, kirkastava; erityisesti rasvaiselle iholle

Huomioitavaa

Saattaa aiheuttaa yhteisvaikutuksia mm. nesteenpoistolääkkeiden
joidenkin antibioottien, joidenkin maksan kautta poistuvien/maksassa hajoavien lääkkeiden kanssa (esim. osa särkylääkkeistä, psyykenlääkkeet, statiinit, jotkin sydän- ja verenpainetautien lääkkeet)
Saattaa aiheuttaa allergiaa asterikasveille tai sikurikasveille herkistyneille (esim.Pujo)
Saattaa lisätä mahan happoisuutta(I)
Ei pidä käyttää jos potee vakavaa sappisairautta(I)
Voikukka kerää herkästi raskasmetalleja(I). Ole tarkkana mistä keräät!